Vaelluskalojen paluu vaatii vapaan joen

Vaelluskalojen elinkierto vaatii yhteyden meren ja joen yläosien välillä. Siikajoella tuo yhteys on ollut poikki yli sata vuotta, koska Pöyrynkosken pato on estänyt kalojen nousun joen parhaille lisääntymisalueille.

Nykyiset kalatiet eivät ole riittäneet varmistamaan kalojen vapaata vaellusta jokeen, ja vaelluskalakannat ovat käytännössä kadonneet Siikajoesta voimakkaan vesirakentamisen seurauksena. Padon purkaminen ja koskien ennallistaminen muuttavat tämän tilanteen: kun pato poistuu, vaelluskalat, kuten lohi, siika, taimen ja harjus, voivat kulkea jokea ylös ja alas vapaasti.

Padon poiston odotetaan tuovan Siikajoelle merkittävää ekologinen muutos. Vaikka kannat eivät palaudu yhdessä yössä, ennallistaminen avaa mahdollisuuden pitkän aikavälin elpyvälle vaelluselinkierrolle, joka hyödyttää kalakantoja ja koko alueen ekosysteemiä.

Hanke toteutetaan vaiheittain siten, että pato puretaan kokonaan, vedenkorkeudet palautetaan luonnollisiksi ja padon alapuoliset koskijaksot palautuvat virtaaviksi. Tämä tekee Siikajoesta jälleen potentiaalisen vaelluskalavesistön. Padon purkaminen avaa myös mahdollisuuksia jokialueen virkistyskäyttöön ja matkailuun, kun joen luontoarvot ja koskialueet palautuvat entistä elinvoimaisemmiksi.