Usein kysytyt kysymykset

Pöyrynkosken pato on Siikajoen alimmainen vaelluseste, vain 17 kilometrin päässä merestä. Padon purkaminen avaa vaellusyhteyden jopa noin 750 kilometrin matkalle Siikajoen ja sen sivujokien lisääntymisalueille. Kyseessä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vaikuttava yksittäinen toimenpide. Samalla palautetaan Pöyrynkosken aluetta luonnonmukaiseksi.

Ei kuivu. Padon purkamisen jälkeen vesi virtaa edelleen jokiuomassa, mutta luonnollisemmalla tavalla kuin padon aikana. Vedenkorkeus palautuu lähelle sitä tasoa, jolla joki oli ennen padon rakentamista vuonna 1921. Virtaama ei katoa minnekään, vain sen säännöstely loppuu. Monilla alueilla virtaus ja vedenlaatu jopa paranevat.

Ei tule laajamittaista mutavyöryä. Esiselvityksissä on todettu, että padon yläpuolelle ei ole kertynyt merkittäviä sedimenttimassoja. Hienojakoinen aines on vuosikymmenten aikana kulkeutunut voimalaitoksen läpi alavirtaan. Mahdolliset pienet kiintoainevaikutukset ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Padon purku toteutetaan hallitusti ja vaiheittain.

Vaikutukset rajoittuvat pääosin padon ja nykyisen säännöstelyaltaan välittömään lähiympäristöön. Vedenpinta laskee tällä rajatulla alueella luonnonmukaiselle tasolle. Suurin osa ranta-alueista on Koskienergia Oy:n omistuksessa, ei yksityisillä maanomistajilla, joiden kanssa yhdistys tekee yhteistyötä. Alapuolisessa joessa vedenpinnan muutokset ovat vähäisiä tai positiivisia. Pitkällä aikavälillä luonnontilaisempi joki lisää alueen virkistys- ja maisema-arvoja.

Pöyrynkoskella on kaksi kalatietä, mutta ne eivät ole toimineet riittävän tehokkaasti vaelluskalojen elinkaaren turvaamiseksi. Erityisesti alasvaellus poikasvaiheessa on ongelmallista, ja kalakuolleisuus on ollut merkittävää. Kalatiet eivät myöskään palauta joen luonnollista virtaamaa tai elinympäristöjä. Padon purkaminen on ainoa pysyvä ratkaisu, joka palauttaa koko jokiekosysteemin toiminnan. Tämä linja on myös EU:n ennallistamisasetuksen mukainen.

Luonnontilaisempi joki parantaa kalakantoja ja luo edellytyksiä kalastukselle ja virkistyskäytölle. Alueen luontoarvot ja maisema monipuolistuvat, mikä lisää myös matkailullista kiinnostavuutta. Historiallisesti Siikajoki on ollut tärkeä ravinnon ja toimeentulon lähde paikallisille. Ennallistaminen palauttaa osan tästä perinnöstä nykyaikaisessa muodossa. Lisäksi hanke tuo alueelle myönteistä näkyvyyttä valtakunnallisesti.

Pöyrynkosken voimalaitoksen vuosituotanto on noin 3 GWh, mikä on hyvin pieni osa alueen ja Suomen kokonaisenergiantuotantoa. Saman alueen tuulivoimalat tuottavat moninkertaisesti enemmän sähköä. Padon purulla ei ole vaikutusta sähkön saatavuuteen tai hintaan. Hanke ei heikennä huoltovarmuutta. Energiantuotannon näkökulmasta vaikutus on marginaalinen.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu useista lähteistä, kuten julkisesta tuesta, säätiöistä, yrityksistä ja yksityisistä lahjoituksista. Yhdistys kerää itse noin puolet kokonaisrahoituksesta. Varainhankinta perustuu vapaaehtoisuuteen ja avoimuuteen.

Hanke etenee vaiheittain esiselvityksestä suunnitteluun, lupaprosessiin ja toteutukseen. Tavoitteena on, että padon purku ja ennallistamistyöt toteutetaan vuosina 2027–2028. Aikataulu riippuu rahoituksen ja lupaprosessien etenemisestä. Työtä ei tehdä ennen kuin kaikki edellytykset ovat kunnossa. Hankkeesta viestitään avoimesti koko prosessin ajan.